Pää asettuu rintakehän kannatteluun. Suurin osa rintakehän toiminnasta liittyy sydämen suojaamiseen, ja hengityksen mahdollistamiseen. Rintakehän suoja tarkoittaa kuitenkin tilan sallimista sydämen pumppauksille ja keuhkojen laajentumiselle. Pallea vaikuttaa merkittävästi toiminnallaan rintakehän tilan luomiseen. Supistumisessa ja laajentumisessa pallea auttaa keuhkoja hengittämään. Jos pallean toiminnassa on rajoitteita, vaikuttaa se myös hengitykseen. Rintakehän tilan rajoittuessa, muodostavat kudosjännitteet yhteyksiä niskaan, käsiin ja alavartaloon. 

Hengityksellä suuntaamme ajatukset kehoon ja keskittymiseen. Jos hengitys on syvää ja saamme yhteyden kehoon, on keskittyminen myös vakaampaa. Pinnallisessa hengityksessä keskittymisen tila rajoittuu usein vain pään alueelle. Samoin rauhallisesti ja rennosti pumppaava sydän luo tasaista olotilaa kehoon. Kun haluamme selkeyttää mieltä, auttaa hengitys palaamaan kehoon ja kehoa tuntemaan “miltä minusta tuntuu”. Syvä hengitys ja yhteys omiin tunteisiin auttaa palleaa vapauttamaan tilaa ja toimintaa. Hartioiden taakat kevenevät samalla ja on selkeämpää tuntea mitä nämä jännitteet yrittävät kertoa. 

Rintakehän hoitamisessa on oleellista huomioida koko kehon tasapaino. Millaiset voimat lantiosta, niskasta ja käsistä kohdistuvat rintakehän suuntaan. Pallean hoitaminen auttaa, on kuitenkin luotava tilaa pallean jännitysten vapautumiseen. Lantion ja selän huomioiminen hoidossa on oleellista, jotta pallealle vapautuu tila parantua haluamaansa suuntaan.